Miksi vastustamme Gerby Rinne(ak972) rakentamishanketta: Fyysinen ja psyykkinen terveys

Tämä monipuolinen, helposti saavutetta ja helppokulkuinen metsä edistää siellä liikkuvien ihmisten  terveyttä ja hyvinvointia läpi vuoden. Metsän vaikutuksia terveydelle on tutkittu paljon ja tulokset positiivisista vaikutuksita ovat kiistattomat.  Jo lyhytkin vierailu metsässä rentouttaa mieltä ja kehoa ja säännöllisellä metsässä liikkumisella voidaan saavuttaa hyvinkin merkittäviä terveydellisiä hyötyjä. Pandemian ja muuttuvien maailmantilanteiden tuomien pelkojen ja ahdistuksen keskellä metsän ja lähiluonnon merkitys on korostunut entisestään.

Tutkimukset ovat osoittaneet että säännöllinen metsässä liikkuminen voi vaikuttaa terveyteen mm. seuraavilla tavoilla:

  • Kehon ja mielen rentoutuminen

  • Stressihormonien (esim. adrenaliini, kortisoli) tason laskeminen

  • Ahdistuksen ja masennuksen lieveneminen

  • Verenpaineen laskeminen ja syketaajuuden vaihtelun suureneminen

  • Mielialan koheneminen (esim. asenne, tunteet, psykologinen palautuminen).

  • Immuunijärjestelmän säätelyn parantuminen

  • Aineenvaihdunnan parantuminen 

Alla näkemyksiä paikallisilta asukkailta, jotka työskentelevät terveydenhuollon parissa.

Heikki Kaukoranta (yleislääketieteen erikoislääkäri) ja Suvi-Sirkku Kaukoranta (kliinisen mikrobiologian dosentti)

Yksi puu ei ole metsä. Monimuotoinen metsä vaatii kymmeniä hehtaareja maata ja eri-ikäistä puustoa suojatakseen metsäluonnon kasveja ja eläimiä ja myös metsäluonnon mikrobeja, silmille näkymättömiä viruksia, bakteereja ja sieniä. Nämä mikrobit ovat lasten kehityksen kannalta välttämättömiä. Hengitysteiden ja suoliston kehitys vaatii ympäristön pieneliöitä ja näihin tutustumista. Siksi päiväkotien läheisyydessä pitäisi olla luontoa lähellä. Riski allergiasairauksiin lisääntyy, jos tätä tutustumista ei ”liian puhtaassa” ympäristössä tapahdu.

Aikuisille metsäluonto tarjoaa monenlaista irtautumista arjesta ja psyykkistä hyvinvointia: voi poimia marjoja tai sieniä, lenkkeillä, vaeltaa tai hiihtää, ihastella sammalia, kuunnella tuulen huminaa puiden latvoissa tai lintujen keväistä sirkutusta. Harva meistä haluaa viettää kaiken aikansa neljän seinän sisällä tai rakennetussa ympäristössä.

Luontosuhdetta pitää vaalia ja kehittää – se ei tapahdu luonnonvaraisia alueita supistamalla lyhytnäköisen hyödyn tavoittelemiseksi, vaan olemassa olevia metsäalueita säästämällä ja niistä yhdessä nauttimalla. Metsäluonto uusiutuu hitaasti. Kerran kaadettua satavuotiasta metsää ja sen tukemaa monimuotoisuutta ei voi nykyteknologiallakaan saada takaisin.

Lapsemme ja lapsenlapsemme tarvitsevat lähimetsät lähivirkistysalueiksi. Meidän tehtävämme on säästää ne heille.

”Luonto ei tarvitse ihmistä, ihminen tarvitsee luontoa”. Tämä lause on kaikille tuttu. Luonnon merkitys ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille on teknistyneessä yhteiskunnassa hämärtynyt. Ihmisellä on liiallinen usko omiin kykyihinsä ja tuottamiinsa välineisiin. Silti jokainen meistä tarvitsee luontoa vodakseen hyvin.

Jenni Rice (Kotikuntoutuksen fysioterapeutti)

Yksi metsässä liikkumisen tärkeimmistä fyysisistä terveysvaikutuksista on tasapainon kehittyminen. Tämä on tärkeää ihan kaikille, mutta erityisesti ikääntyneillä hyvän tasapainon yhteys terveyteen ja elämänlaatuun on kiistaton. Metsä tarjoaa parhaan mahdollisen tasapainoradan. Polkujen kivet ja juurakot, sammalmättäät, liukkaat lehdet yms. kehittävät tasapainon lisäksi myös lihasvoimaa, koornidaatiota ja ketteryyttä aivan eri tavoin kuin tasaisella alustalla kävely.

Lähiluonnon merkitys ihmisten hyvinvoinnille on äärimmäisen tärkeä ja se tulisi entistä paremmin ottaa asukkaiden terveyden edistämisessä ja kaupunkisuunnittelussa huomioon. Kaikilla, erityisesti ikääntyineillä, ei ole mahdollisuutta autoilla luontoon päästäkseen. Metsän olemassaolo asuinalueen sydämessä edistää asukkaiden fyysistä ja psyykkistä terveyttä niin monella tavalla, että sitä ei tulisi ohittaa vaan tukea kaikin keinoin. Gerbyn metsä, jota nyt asuinalueeksi kaavaillaan, on vuosikymmenten aikana vaikuttanut tuhansien ja tuhansien alueen asukkaiden terveyteen. Sen monipuoliset polkuverkostot ja vaihteleva maasto tarjoavat mitä parhaimmat mahdollisuudet tasapainon ja terveyden edistämiseen.

Nämä seikat yhdessä lisäävät kaatumisriskiä ja altistavat murtumien lisäksi erilaisille sairauksille, mm. sydän- ja verisuonitaudeille ja diabetekselle. Ikäihmisten toimintakykyä tukevilla toimilla voidaan tehokkaasti ennaltaehkäistä kaatumisia ja parantaa elämänlaatua. Myös yhteiskunnallinen merkitys on huomattava; esimerkiksi yhden lonkkamurtuman hoito maksaa yli 30000 euroa vuodessa.

Metsässä liikkuminen ehkäisee siis tehokkaasti kaatumisia, jotka ovat suuri yksittäinen terveysriski ikääntyneelle henkilölle. Kaatumisten ennaltaehkäisy on äärimmäisen tärkeää, sillä ensimmäisen kaatuminen aiheuttaa usein noidankehän, joka lisää riskia uusiin kaatumisiin. Vaikka kaatuminen ei aiheuttaisi sairaalahoitoa vaativaa vammaa, on sen merkitys terveydelle usein huomattava. Kaatumisen pelon vuoksi ikääntynyt saattaa liikkua vähemmän, mikä heikentää päivittäisistä toimista selviytymistä, rajoittaa kodin ulkopuolella liikkumista sekä sosiaalisten kontaktien määrää.

Sanna Saikkonen (Hoitotyön lehtori, TtM)

Luonto liikuttaa meitä niin henkisesti kuin fyysisesti. Tarvitsemme hetkiä luonnon rauhassa elpyäksemme ja ylläpitääksemme terveyttä ja hyvää kuntoa. Luonto ja luonnossa liikkuminen on osa meidän kansanperintöä sukupolvilta toisille. Tarvitsemme luontoa myös lähelle ihmistä, jolloin luonnossa voi poiketa tai piipahtaa arjen keskellä.

Gerbyn metsä on minulle merkityksellinen paikka. Siellä olen olen retkeillyt, juossut, kävellyt, hiihtänyt, laskenut mäkeä, leikkinyt ja marjastanut yksin tai yhdessä perheen ja ystävien kanssa. Ja joka kertaa vastaan on tullut myös joku muu metsässä viihtyvä. Juuri tähän metsään menin myös heti koronasulun alussa toisena etätyöpäivänä elpyäkseni. Tämä ympäristö edustaa minulle mindfulnessia arjen keskellä.

Tässä pohdintaani metsän merkityksestä: https://energiaa.vamk.fi/nakokulmia/luonto-liikuttaa/

Alla paikallisten asukkaiden kokemuksia Gerbyn metsän merkityksestä omalle terveydelleen.

Ända sedan barnsben har jag tillbringat tid och trivts i skogen. Först med mina föräldrar och syskon och sen tillsammans med min egen familj, vänner eller ensam har jag njutit av att vandra, springa, plocka svamp och bär, äta medhavd matsäck på en mossig sten eller bara lyssna på skogens sus. Jag är lycklig att också mina barn har fått uppleva en sån barndom. 

Då jag pratar om skog, menar jag en riktig skog - inte en välansad park eller en motionsslinga kantad av några dekorativa träd och kanske någon iordningsställd rastplats. Jag uppskattar också parker och motionsslingor, men de är inte skogar och de har en annan funktion. Då jag pratar om skog, menar jag ett eget litet universum med stenar, små ringlande stigar, omkullfallna mossiga stammar, fågelsång, stora gläntor med vitmossa, gamla ståtliga träd prydda med skägglav och sprängtickor. En skog är inte en samling trädstammar bakom vilka man skymtar hus, vägar och belysning åt vilket håll man än ser.  Skogen susar. Skogen har sitt eget liv och sitt egenvärde.

Som ursprunglig Vasabo, uppvuxen på Brändö och i Hemstrand och numera bosatt i Vikinga sedan 20 år tillbaka, har den närliggande skogen alltid känts som en självklar del av min tillvaro - lättillgänglig till fots, med cykel eller på skidor, i alla väder, under alla årstider. Då jag var yngre tänkte jag inte ens på att det egentligen är ett stort privilegium att bo så att man inte behöver köra bil eller fundera på hur man kunde ta sig till en skog med allmänna transportmedel. Som vuxen - och förälder - har jag insett att den närliggande skogen nästan har blivit ett livsvillkor för mitt välmående, både fysiskt och psykiskt. Skogen har allt mer blivit en välbehövlig motvikt till all stress och alla måsten.

Även mitt uppe i arbetslivet, efter en hektisk arbetsdag, hinner man ännu till skogs för att fånga de sista solstrålarna, utan att behöva sätta sig i en bil för den skull. Ekologiskt, ekonomiskt, avslappnande och livsbejakande! 

I dagens samhälle ökar arbetstakten hela tiden för dem som är lyckligt lottade att ha ett jobb. Jag är knappast ett undantag då jag säger att jag varit stressad och överbelastad de senaste 15-20 åren. Jag älskar mitt jobb som lärare, men det innebär också att jag jobbar med människor från morgon till kväll och behöver vara närvarade och ge minst 100 % varje dag. Jag sitter dessutom mycket vid datorn, vilket en människa inte är skapt för. För närmare 10 år sedan kände jag att jag var på vippen att gå i väggen och tog då timeout från jobbet i 6 månader. För att göra vad? Så lite som möjligt. Det som gav mig både lugn och energi då var skogen. I Gerby. Jag gick, sprang, cyklade eller skidade till skogen från Vikinga flera gånger i veckan och insåg då att Gerby skogen är så fantastisk just för att det är en riktig skog dit man kan ta sig utan egentlig transportsträcka från Brändö, Vikinga, Dragnäsbäck och Storviken - för att inte tala om Gerby!  Man behöver bara korsa Gerby strandväg för att komma till “skogens port” som jag kallar den ståtliga backe som leder in i skogens djup. Tar man till vänster, kommer man in på de små stigarna och vips öppnas en annan värld.

I skrivande stund är jag sjukledig på grund av cancerbehandlingar. Än en gång är det till Gerby skogen jag tar mig, än springande, än promenerande, för att hela mina celler, fylla på mina energinivåer och begrunda livets gång. Och det är jag inte ensam om. Hoppas att kommande generationer också ska få njuta av samma fina skog!

Frida Crotts, 50, tvåbarnsmamma, gymnasielärare, friluftsmänniska och aktiv motionär.

Kun puhun metsästä, tarkoitan aitoa metsää - ei hyvin hoidettua puistoa tai muutaman koristepuun reunustamaa kuntorataa jonka vieressä ehkä rakennettu taukopaikka. Arvostan myös puistoja ja kuntoratoja, mutta ne eivät ole oikeita metsiä ja niillä on eri tarkoitus. Kun puhun metsästä, tarkoitan pientä omaa satumaailmaa kivineen, kiemurtelevia polkuja, kaatuneita sammaloituneita runkoja, linnunlaulua, suuria jäkäläukioita, vanhoja naavan koristamia komeita puita. Metsä ei ole kokoelma puunrunkoja, joiden takana näkyy taloja, teitä ja valaistusta joka suunnassa. Metsä humisee. Metsällä on oma elämänsä ja oma arvonsa.

Alkuperäisenä Vaasalaisena - Palosaarella ja Kotirannalla kasvaneena ja nyt 20 vuotta Vikingalla asuneena - lähimetsä on aina tuntunut luonnolliselta osalta elämääni - sinne pääsee helposti kävellen, pyöräillen tai hiihtäen joka säällä ja kaikkina vuodenaikoina. Nuorempana en edes ajatellut kuinka iso etuoikeus on elää niin, ettei metsään suuntaessa tarvitse ajaa autolla tai miettiä, miten sinne pääsisi julkisilla kulkuvälineillä. Aikuisena - ja kahden lapsen vanhempana - olen ymmärtänyt että lähimetsästä on minulle tullut miltei elinehto fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille. Metsästä on tullut yhä enemmän kaivattu vastapaino kaikelle stressille ja kaikille velvollisuuksille.

Keskellä työelämää, kiireisen työpäivän jälkeen ehtii vielä lähteä metsään nauttimaan viimeisiä päivänsäteitä ilman että sen takia joutuisi hyppäämään autoon. Ekologista, taloudellista, rentouttavaa ja kaikin tavoin voimaannuttavaa! 

Nyky-yhteiskunnassa työn vauhti kiihtyy jatkuvasti. En varmaan ole poikkeus sanoessani että olen ollut stressaantunut ja ylikuormitettu viimeiset 15-20 vuotta. Rakastan työtäni opettajana, mutta se tarkoittaa myös että työskentelen ihmisten kanssa aamusta iltaan ja minun on oltava läsnä ja annettava itsestäni vähintään 100 % joka päivä. Vietän myös paljon aikaa tietokoneen ääressä, mihin ihmistä ei ole luotu. Melkein 10 vuotta sitten tunsin olevani romahduksen partaalla, minkä vuoksi lähdin vuorotteluvapaalle 6 kuukaudeksi. Tehdäkseni mitä? Mahdollisimman vähän. Se, mikä silloin antoi minulle sekä rauhaa että energiaa, oli metsä. Gerbyn metsä. Kävelin, juoksin, pyöräilin tai hiihdin metsään Vikingalta useita kertoja viikossa ja silloin tajusin, että Gerbyn metsä on niin upea juuri siksi, että se on oikea metsä, johon pääsee ilman kulkuvälineitä Palosaarelta, Vikingalta, Vetokannakselta ja Isolahdesta - Gerbystä puhumattakaan! Tarvitsee vain ylittää Gerbyn rantatie päästäkseen "metsän portille" joksi kutsun komeaa mäkeä joka johtaa metsän syvyyksiin. Jos käännyt vasemmalle, saavut pienille poluille ja yhtäkkiä avautuu toinen maailma.

Kirjoitushetkellä olen sairaslomalla syöpähoitojen takia. Jälleen kerran suuntaan Gerbyn metsään joko juoksemaan tai kävelemään vahvistamaan solujani, täydentämään energiatasojani ja pohtimaan elämän kulkua. Ja tässä en ole yksin. Toivottavasti myös tulevat sukupolvet pääsevät nauttimaan samasta kauniista metsästä!

Lapsesta asti olen viettänyt aikaa ja viihtynyt metsässä. Ensin vanhempieni ja sisarusteni kanssa ja sitten yhdessä perheeni ja ystävieni kanssa tai myös yksin. Olen harrastanut patikointia, juoksua, poiminut sieniä ja marjoja, syönyt evästä sammaleisella kivellä tai vain kuunnellut metsän huminaa. Olen iloinen, että myös lapseni saivat kokea tällaisen lapsuuden.

Frida Crotts, 50, kahden lapsen äiti, lukion opettaja, ulkoiluihminen ja aktiivinen kuntoilija.

Metsän terveysvaikutuksia käsitteleviä tutkimuksia ja artikkeleita

Ylen radiouutiset: päiväkotipihojen mikrobiympäristön monipuolistaminen ja immuunivälitteiset sairaudet

https://researchportal.helsinki.fi/fi/clippings/ylen-radiouutiset-p%C3%A4iv%C3%A4kotipihojen-mikrobiymp%C3%A4rist%C3%B6n-monipuolista

Luonto lähelle ja terveydeksi! Kysely Suomen päiväkodeille 2014.Kimmo Saarinen, Juha Jantunent

http://www.allergiaterveys.fi/upload/valtakunnallinen-kysely-2014.pdf

A walk in nature extinguishes stress -Luontokävely sammuttaa stressin – Jo tunnin lenkki metsässä näkyy aivoissa. hs.fi

https://www.hs.fi/tiede/art-2000009118174.html?fbclid=IwAR0eqRzdXxmj2Rfso9h0HG0YsR4JtZIgpdabcb1XpJQKTAFORfYHXgYAEOI

A comparative study of the physiological and psychological effects of forest bathing (Shinrin-yoku) on working age people with and without depressive tendencies

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6589172/

Forest Bathing And Mental Health: It’s in Our Nature

https://fullscript.com/blog/forest-bathing

Article on the physical benefits of trail running in the forest

https://www.forestryengland.uk/blog/running-wild-why-you-should-be-running-the-forest

The effects of viewing a winter forest landscape with the ground and trees covered in snow on the psychological relaxation of young Finnish adults: A pilot study

https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33411751/

Shinrin-Yoku (Forest Bathing) and Nature Therapy: A State-of-the-Art Review

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5580555/

NATURE-BASED THERAPY: FOREST BATHING FOR WOMEN WITH BREAST CANCER

https://mindbodysoulkelowna.com/soul/breast-cancer-forest-bathing/