Miksi vastustamme Gerby Rinne(ak972) rakentamishanketta: Virkistyskäyttö
Metsän kaunis ja vaihteleva luonto tarjoaa kaikille ikäryhmille loistavat mahdollisuudet erilaiseen virkistyskäyttöön läpi vuoden. Aluetta käytetään mm.
Lenkkeilyyn ja metsäympäristöstä nauttimiseen
Polkujuoksuun
Maastopyöräilyyn
Sienestämiseen ja marjastamiseen
Koirien ulkoiluttamiseen
Hiihtämiseen
Kivillä ja kallioilla kiipeilyyn (lapset)
Alta voit lukea alueen asukkaiden kirjoituksia siitä, mitä metsä heille merkitsee.
Pauliina Palomäki
Gerbyn metsä - ainutlaatuinen "pala Lappia" keskellä lähiötämme
Tämä metsäalue on ulkoilumahdollisuuksiltaan aivan mahtava ja luonto tarjoaa monimuotoiset mahdollisuudet lähialueen asukkaille. Olemme perheeni kanssa päässeet nauttimaan siitä päivittäin, ei pelkästään ulkoilun ja koiralenkkien kautta, vaan siellä on myös ahkerasti sienestetty ja marjastettu. Ensin lapsuudessani ja sittemmin oman perheeni kanssa olemme asuneet Isolahti-Gerby -alueella jo yli kaksikymmentä vuotta. Myös iso-&isovanhempani sekä vanhempani ovat asuneet alueella jo 1900-luvun alusta, joten myös siitä syystä tämä alue on meidän perheelle aivan erityisen tärkeätä aluetta.
Gerbyn metsäalue on uniikki alueen asukkaille varsinkin yhteisöllisistä syistä. Sinne löytää moni liikkuja lähialueilta ja jopa keskustasta tai kauempaakin. Metsä tuo alueelle mahdollisuuksia ei vain ulkoilualueena, vaan myös oppimisympäristönä kouluille ja päiväkodeille. Alueella on lisäksi kulttuurihistoriallista arvoa (vanhoja kiviaitoja), uniikkia luontoa (naavaa puissa ja suoalueita) sekä kauniit korkeat kalliot, josta käytänkin tuota Lappi-ilmausta. Alueella liikkuu myös moni villieläin (mm. kettuja, kauriita ja hirviä) käyttäen Gerbyn metsää liittymäreittinä pohjoisemmas aina Alskattiin tai kohti Signbyyn, Jungsudin ja Iskmon metsiä.
Olisi todella ikävää, että meiltä ja jälkipolviltamme vietäisiin tällainen lähi-luontokokemus, joka keskeisen sijaintinsa takia palvelee tuhansia paikkakuntalaisia, jopa yli kymmentä tuhatta, ja tosiaan kauempaakin ihmiset tälle metsäalueelle suuntaavat, eikä vaan kävelypoluille, vaan myös pyöräreiteille, nuotiolle grillaamaan ja minivaelluksille kohti Gerbyn mäkeä.
Kaavoituksessa tulisi kunnioittaa lähialueiden asukkaita, joilla alueella myös usein pitkä historia ja siteet alueeseen. Erityisesti olisi tärkeätä kuunnella toiveitamme säilyttää monimuotoista luontoa laajemmin päivittäiseen käyttöömme.
Riitta Niemelä (Västervik)
Gerby-Västervik on väkimäärältään Vaasan suurin kaupunginosa. Liikuntapaikkoja ei kovin paljon ole tarjolla. Gerbyn kuntorata sentään on ja se on vasta kunnostettukin. Talvella kuntoradalla on noin 2 km lenkkinä hiihtolatu ja siitä kohti Gerbyn rantatietä pistolatu Gerbynrinnettä ylös/alas. Tuo pistolatu onkin koko hiihtoladun ainoa mäkinen osuus. Lenkki on lähes tasainen. Latu kulkee tiheän kuusimetsän suojassa. Puut suojaavat latua auringolta ja lumi säilyy pitemmälle kevääseen eikä puiden suojassa ole koskaan kovin tuulista. Viime vuosina ladun kunnossapito on parantunut ja latu on todella suosittu. Alueella on kaksi koulua sekä päiväkoteja. Päivisin latu täyttyy hiihtoa opettelevista lapsista.Kadun rakentaminen keskelle Gerbynrinnettä pilaisi tuon ladun mäkiosuuden täysin. Lapsilla ei olisi tilaisuutta opetella kunnolla mäkien laskemista ja nousemista. Iltaisin ladun täyttävät aikuiset työpäivän jälkeen. Lyhyempänä ladusta tulee ruuhkainen. Talojen vieressä kulkeva latu on avoin ja tuulinen sekä lumi sulaa nopeammin. Nykyisellä ladulla hieno metsä ympärillä on osa nautintoa!
Ihan oma tunnelmansa on kävellä tai juosta syksyllä illan jo hämärtyessä ja miettiä, että ehtiikö ennen pimeää pois. Aina ei ole ehtinyt. Ja alkutalvesta, kun lunta on jo vähän, miten se pienikin määrä lunta saa maiseman ihan toiseksi. Kunnon talvellakin meidän metsäämme pääsee polkuja pitkin liikkumaan, silloin kun kuntorata on vain hiihtäjille. Kaikki kun eivät hiihdä. Keväällä saa seurata luonnon heräämistä, arvuutella, pääseekö kotiin kuivin jaloin vai onko liian märkää. Useimmiten on, mutta se kuuluu asiaan. Hyppiä märkien kohtien yli ja huomata, että on silti nilkkoja myöten kastunut.
Lasten ollessa pieniä metsästämme löytyi aina uutta ihmeteltävää, uusi paikka mennä eväsretkelle tai aamukävelylle. Aika monta lenkkiä sain juostua metsässä siten, että lapset leikkivät omia metsäleikkejään lähellä. Välillä juoksin katsomaan, että ovathan tallessa ja jatkoin taas. Meidän metsämme tuntui turvalliselta paikalta. Omalta ja tutulta. Myöhemmin, kun eivät enää aina halunneet mukaan, oli helppo jättää lapset kotiin ja käydä rauhoittumassa metsässä. Sehän on niin lähellä! Ei tarvinnut erikseen lähteä minnekään ja suunnitella, vain 5 minuutin kävely kotoa.
Paljon on puita kaatunut Gerbystä näiden vuosien aikana. Ensimmäinen kriisi minulle oli Gerby IV-alueen rakentaminen, siinä menivät mustikkametsäni. Silloin kuitenkin ymmärsin, että rakennettava alue oli suuri, sinne saatiin paljon taloja ja uusia asukkaita. Jostain täytyy luopua, kun kaupunki kasvaa. Ja jäihän meille vielä paljon metsää! Paljon tilaa hengittää, ajatella, uppoutua luontoon.
Metsä on ollut minulle aina se paikka, jossa pystyn oikeasti jäsentelemään ajatuksiani, miettimään, suunnittelemaan. Metsässä olen surrut, iloinnut. Tehnyt isoja päätöksiä. Ilman mitään muita ärsykkeitä, omassa rauhassa. Metsän merkitys omalle hyvinvoinnilleni on suuri. Järkytyin todella, kun näin ensimmäisen uutisen metsämme tulevaisuudesta. Tai siitä, ettei sillä ole tulevaisuutta. Täytyy myöntää, etten ollut ollenkaan osannut ajatella, että metsäämme lähdetään kaatamaan asuntojen alta myös toisesta suunnasta, olihan siitä viety juuri jo todella iso osa! Luin uutisen useaan kertaan, otin saman tien yhteyttä kaupunginvaltuutettuuni, kysyin, mitä ihmettä voin tehdä.
Meitä, joille metsämme on tärkeä ja ainutlaatuinen paikka oman mielenterveyden kannalta on paljon. Metsähän on suomalaisille toinen koti. Oikeastaan pyhä. Ja miten arvokasta onkaan, että tällainen ainutlaatuinen paikka meillä on näin ison väestön saavutettavissa lähes kotiovelta! Me emme halua luopua tästä.
Tänne muuttaessani yllätyin siitä, miten täällä oli luonto ihan lähellä. Ja sellainen luonto, johon saattoi unohtua, saattoi luulla olevansa jossain muualla kuin isolla asuinalueella, jonka väkiluku on Vaasan suurimpia.Meillähän oli täällä todella iso metsä kuntoradan ympärillä. Kesti kirjaimellisesti vuosia ennen kuin opin kaikki sen polut ja reitit. Nyt ne ovat tärkeitä, tuttuja, omia. Jokaisena vuodenaikana metsä ottaa eri tavalla vastaan.
Liisa Luoma-aho (Gerbyn asukas 17 vuoden ajan)
Gerbyn metsään tullaan muualtakin kaupungista, myös Palosaarelta, jossa ei omaa metsää ole lainkaan. Olisi järkyttävän lyhytnäköistä ja itsekästä kaataa tämä metsä - se on peruuttamaton teko, joka vaikuttaa myös lastemme elämään. Kuinka voimme opettaa luontoarvoja lapsille, jos tällaisen teon teemme? Hakattua metsää ei enää saa takaisin. Talot voi rakentaa muualle. Metsä on meidän armoillamme, se kaipaa meidän suojeluamme. Se on arvokas itsensä takia ja myös kaiken sen takia, mitä se meille antaa: upean luontokokemuksen ja paikan rauhoittua, aivan kotiemme vieressä. Tämä Vaasan paras metsä pitää säästää!
Anne Salovaara (Isolahden asukas)
Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan - mutta kaadettu metsä ei vastaa enää mitenkään. Käsittämätöntä, mitä kaupunki aikoo tehdä. Gerbyn metsä on erittäin tärkeä lähimetsä meille Gerbyn ja Isolahden asukkaille. Käyn itse koiran kanssa hakatuksi aiotussa metsässä monta kertaa viikossa. Polkuverkosto on upea ja Vaasan paras.
Niina Nabb (Gerbyn asukas)
Olemme aikoinaan valinneet muuttaa lähelle metsää. Tämän lähimetsän arvo on varsinkin minulle henkilökohtaisesti erityisen tärkeä. Paikka on rakas henkireikä arjessa. Kun ei ole mahdollisuutta tai aikaa lähteä kauemmaksi, on mahdollisuus lähteä ”takapihalle” hengittelemään ja rauhoittumaan – laskemaan sykettä. Istun usein ihanilla kallioilla, mietiskelen ja hiljennyt omiin ajatuksiin. Kuljen vanhoja polkuja, jotka risteilevät metsän siimeksessä ristiin rastiin. Koskaan en ole yksin, sillä paikka on tärkeä niin monelle Gerbyläiselle. Vastaan tulee lapsiryhmiä päiväkodista/koulusta, koiran ulkoiluttajia, pyöräilijöitä, sienestäjiä/marjastajia tai heitä, jotka vain haluavat nauttia lähimetsänsä ”metsäkylvystä”. Toivon sydämestäni, että tämä metsä säästetään ulkoilijoille.
